Toinen festivaalipäivä alkoi klassikolla, joka saa arvostamaan Hong Sang-soon merkitystä

Kuva: Tanja Ryhänen

Eteläkorealainen elokuvaohjaaja Hong Sang-soo kuuluu jo jonkinlaiseen festivaaliklassikoiden kastiin, sillä tuottelias ohjaaja pystyy pykkäämään vuodessa useammankin kokopitkän elokuvan. Muistan ikuisesti vuoden 2018 Rakkautta & Anarkiaa -festarit, jossa aasialaisesta populaarikulttuurista innostuneena nuorena menin katsomaan minulle tuntemattoman korealaisen ohjaajan elokuvaa. Olin tottunut siihen, että eteläkorealaiset elokuvat ovat monipolvisia ja dramaattisia, joten olin hieman järkyttynyt mustavalkoisesta keskusteluelokuvasta, joka tapahtuu lähes kokonaan samassa kahvilassa. Vuosien varrella lienevät monet K-Pop-fanit astuneet samaan ansaan ja löytäneet jotakin uutta. Myöhemmin opin toki tykkäämään Hongista, mutta ymmärrän, jos kaikki eivät jaksa.

Tämän vuoden Helsinki Cine Aasiassa nähdään ohjaajan toiseksi uusin elokuva, By the Stream, joka tarjoaa Hongin runsaimman hahmogallerian pitkään aikaan, vaikka tuttujen näyttelijöiden kohtaaminen alkaa jo muistuttaa vanhojen ystävien tapaamista. Taideyliopistoon sijoittuva elokuva seuraa näytelmäsketsiä ohjaavaa nuorta opettajaa ja hänen setäänsä, jonka annetaan ymmärtää olevan syystä tai toisesta canceloitu ohjaaja-näyttelijä. ”Olen eronnut – kymmenen vuoden jälkeen he vihdoin uskoivat, ja vaimokin muutti lopulta mielensä” tokaisee mies elokuvan loppupuolella lakonisesti. 

Hongin kohtaaminen näyttelijä Kim Min-heen kanssa Right Now, Wrong Thenin kuvauksissa vuonna 2015 muutti molempien uran suunnan peruuttamattomasti. Parisuhde ja taiteellinen yhteistyö on kansainvälisen tunnustuksen lisäksi ajanut kaksikon kohun keskelle kotimaassaan Etelä-Koreassa, jossa Hong ei ole pystynyt eroamaan vaimostaan, koska tämä ei ole suostunut. Lupaavan Kimin ura Etelä-Koreassa on jatkunut Park Chan-Wookin The Handmaidenin pääroolin jälkeen käytännössä vain Hongin elokuvissa.

Pettämiskohu toi Hongin elokuvien sojunhuuruisiin keskusteluihin uuden ulottuvuuden, jossa omaelämäkerrallisuus rupesi sekoittumaan hahmojen moraalisiin paineisiin yhä vahvemmin. Hongin hahmot ovat usein luovia tekijöitä, jotka pohtivat ääneen suhdettaan pettämiseen, alkoholiin ja tupakkaan – harvoin tosin mitenkään erityisen tuskaisina. Fanit vitsailevatkin toisinaan ohjaajan elokuvien kasvaneen multiversumiksi, eräänlaiseksi Hong Cinematic Universeksi. He eivät ole väärässä, sillä Hongin intertekstuaalisten viittausten seuraaminen rupeaa lähestymään Marvel-supersankarielokuvien vaatimaa loren tuntemusta ja metatasojen lukemista.

Hong on kansainvälisen tason tekijä, joka tekee silti elokuvansa mikrobudjetilla. Etelä-Korea on tullut tunnetuksi etenkin luokkatietoisista suuren yleisön viihdetuotteistaan, kuten Parasite tai Squid Game, tai väkivaltaisista trillereistä paikallissävyllä, kuten eilisen illan päättänyt blockbuster-kauhu Exhuma. Hongin tarinat ovat rehellisesti keskiluokkaisten ja akateemisten ihmisten tarinoita, eivätkä sellaisena ymmärrettävästi kaikkia kiinnosta. Ne tarjoavat kuitenkin toisenlaisen ikkunan korealaiseen yhteiskuntaan, jossa juuri viime vuosikymmenten taloudellisen kehityksen aikaansaama hyvinvointi mahdollistaa uudenlaisen ajelehtimisen ja prokrastinoinnin. Harva ohjaaja uskaltaa kuvata kaupunkilaisten elämää sellaisella rehellisyydellä, joten suosittelen varauksetta Hongin elokuvia kaikille Etelä-Koreasta kiinnostuneille.

Korealaisen elokuvan ystäville on tänään luvassa paljon uutta kiinnostavaa katsottavaa – k-popin kääntöpuoliin pureutuvan Time to Be Strongin ja historiallisen toimintatrilleri Harbinin lisäksi kello 18.30 kuullaan keskusteluohjelma ”Korean Cinema History: Continuity and Discontinuity”, jossa Korean elokuva-arkiston Hwang Min-jin kertoo Korean elokuvahistoriasta. Siihen voi jatkaa tutustumistaan myös festivaalin jälkeen Helsinki Cine Aasian ja Kino Reginan yhteisessä elokuvasarjassa.

Viktoria Murskaja