Kuva: Tomi Rantanen
Mistä Aasia yleensä tunnetaan? Elokuvista, sarjoista ja musiikista sekä näihin liittyvistä fani-ilmiöistä tietysti, unohtamatta myös ruokaa ja ravintoloita. Internet-aikakaudella helposti lähestyttävät populaarikulttuurin ilmiöt ovat tuoneet kaukaisetkin kulttuurit lähemmäksi meitä.
Helsinki Cine Aasian lauantai paljon kiinnostavia elokuvia, joiden kautta pääsi tutustumaan näihin kaikkiin osa-alueisiin. Aamun sai aloittaa Mihara Mitsuhiren verkkaisella Takano Tofu -elokuvalla, eräänlaisella Japanin omalla versiolla Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajasta. Hiroshiman Onomichissa asuvan jääräpäisen tofumestarin katseen kautta elokuva käsittelee Japanin artesaanikulttuuria, sukupolvenvaihdoksen haasteita sekä atomipommituksen pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten elämään ja terveyteen. Ruokaelokuvat aina Juzo Itamin Tampoposta nykypäivään ovat olleet merkittävä osa japanilaista populaarikulttuuria – onhan maan ruokakulttuuri yksi maailman visuaalisimmista ja monipuolisimmista.
Anime on kiistatta yksi viime vuosikymmenten suurimmista populaarikulttuurin ilmiöitä, joka on siirtynyt asiaan omistautuneiden nörttien elokuvakerhoista ja komeroista valtavirtaan. Suoratoistopalvelujen ansiosta anime on nyt kaikkien ulottuvilla, ja sitä saattaa eksyä vilkaisemaan myös Japanista sinänsä epäkiinnostunut ihminen. Kyoto Animation -studion riveistä ponnistaneen Naoko Yamadan The Colors Within -elokuvan jälkeen japanilaisen populaarikulttuurin suosiosta järjestettiin myös paneelikeskustelu. Museo Leikin Tokiosta Tapiolaan – japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa -näyttelyn tekoon osallistuneet projektitutkija Anna Salonen ja harrastaja Ninni West kertoivat omia havaintojaan ilmiöstä. Westin mukaan nykyinen sukupolvi on alkanut tottua animen muotokieleen jo lapsena – tietenkin Muumien ja Pokémonin kautta, mutta hänelle itselleen on ollut tärkeä myös Candy Candy, jonka päähenkilön vaalea, suuri tukka ja leveät helmat sointuvat hyvin lolitamuodin kanssa.
Jos Japani-harrastuksen juuret etenkin Suomessa kiinnostavat, Tokiosta Tapiolaan -näyttelyn sisältöihin pääsee nykyään tutustumaan myös verkossa. Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Museo Leikissä näyttely on esillä vielä 22.3.2026 asti.
Aasialaisen populaarikulttuurin hitti-ilmiöillä on toki myös omat varjopuolensa. Viime vuosina on nostettu esiin sekä animaattorien ja manganpiirtäjien heikot työolot ja matalat palkat että Japanin ja Etelä-Korean idolitehtailun eettiset ongelmat ja epäreilut sopimukset. Taidetyön haasteita sivusi myös lauantaina nähty Naoko Ogigamin Maru, jonka päähenkilö työskentelee elokuvan alussa epäkiitollisessa roolissa nykytaiteilija Takashi Murakamia vahvasti muistuttavan taiteilijaukon assistenttina.
Viihdeteollisuuden ongelmia käsiteltiin vielä syvällisemmin Sum Namkoongin ohjaamassa Time to Be Strongissa, jonka on tuottanut Korean kansallinen ihmisoikeuskomissio. Elokuva seuraa kolmea entistä k-pop-idolia, jotka ovat joutuneet orjasopimusten vuoksi taloudelliseen ahdinkoon ja traumatisoituneet lyhyeksi jääneen uransa epäonnistumisesta. Vaikka kuluttajina meillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä Aasian varsin homogeenisella mediakentällä tapahtuu, on tärkeää tiedostaa myös kauniin pinnan alla piilevät ongelmat.
Viktoria Murskaja